composer: Ester Suurpää, lyrics: Kerttu Mustonen

Kun Kannaksella illat ja päivät kiirehdin,
ja taas on taivas lieskoista tulta, lyö se vieläkin.
On korsun liesi lämmin, se mielen saa unohtamaan,
mua taiston tielle huomispäivä taas jo odottaa.
Vaan Kannaksella armainta unta näin ystävästäin,
hän lausui mulle toivomielin näin:

|: Sua muistan aina, kerran kun saavut on jo päivä uus,
sua ootan aina, silloinkin vaikka ois se ikuisuus,
sun kanssas nähdä tahdon mä onnenmaan ihanimman,
kun taiston tieltä luoksein sun kerran saan. :|


****************************

I wander around the Isthmus day and night,
under a sky covered by fire.
The stove of the korsu brings warmth, helping forget that,
tomorrow will be battle again.
But at the Isthmus I dreamed of a friend,
who said with hope in his/her heart:

|: I'll allways remember you, when you return one day it's a new day.
I'll allways wait you, even if I had to wait forever,
with you I want to see the world of happiness,
when you one day come back from the battlefield. :|

Do you have any corrections or additions to the material presented on the site?
Please help us improve the site by sending them to us.